Sivutoimipiste Seamk voisi näivettää koko maakuntaa

Kuva: Seamk kuvapankki

Viime aikoina esillä olleet Seinäjoen ammattikorkeakoulun tulevaisuuden suunnitelmat ovat puhututtaneet niin maakunnassa kuin maakuntarajojen ulkopuolellakin. Oma ammattikorkeakoulu on koko maakunnan tulevaisuuden kannalta välttämätön. Keskustelun sävy on ollut täysin selvä. Meidän ainoaa omaa korkeakoulua ei voi myydä pois.
 
Maakunta, jossa korkeakoulutettujen osuus väestöstä kuuluu maan heikoimpaan neljännekseen, tarvitsee lisää korkeakoulun aloituspaikkoja. Siitä me olemme kaikki samaa mieltä. Vain koulutustason nostamisella pystymme tuottamaan lisäarvoa koko maakuntaan. Samalla Seamk on avainasemassa niin pitämässä kuin houkuttelemassakin nuoria Etelä-Pohjanmaalle.
 
Korkeakoulun merkitys tunnistetaan myös yksityisen sektorin keskuudessa, joka lahjoitti Seamkille yhteensä 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2018. Tämä potti oli selvästi suurempi kuin mitä keskimäärin ammattikorkeakoulut pystyivät keräämään Suomessa.
 
Lähtökohtaisesti suhtaudun optimistisesti syvempään yhteistyöhön ja jaetun omistajuuden tuomiin mahdollisuuksiin Tampereen kanssa. Parhaimmillaan järjestelyt voisivat tuoda maakuntaan uusia aloituspaikkoja ja maisteriohjelmia. Tämä ei ole kuitenkaan tältä seisomalta varmaa, eikä varsinkaan sen arvoista, että luovutamme päätösvallan korkeakoulusta toiseen maakuntaan. Jos aloituspaikkoja joudutaan vähentämään ikäluokkien pienentyessä, on päivän selvää, että herkemmin liipaisimelle ovat aloituspaikat sivutoimipisteellä Seinäjoella.
 
Aloituspaikkojen leikkaaminen jo valmiiksi pienistä määristä olisi kuolinisku valmiiksi vähenevän väestön maakunnalle. Aloituspaikkojen määrä korreloi suoraan maakunnan nuorten osaajien määrän kanssa. Nuorten osaajien puuttuessa myös yritysten investointihalut alueelle heikkenevät. Työpaikkoja ei synny ja tilanne ajaa yhä useamman muuttamaan työnperässä pois maakunnasta.
 
Tampereen korkeakoulusäätiön tulisi tässä kohtaa ymmärtää, ettei Seamkin omistajat voi lähteä tällaiseen uhkapeliin maakunnan tärkeimmän vetovoimatekijän kanssa. Enemmistöomistajuutta ei vain yksinkertaisesti voi antaa pois tästä maakunnasta.
 
Mikäli molemmille osapuolille kannattavaa sopimusta ei saada aikaiseksi on syytä palata lähtöpisteeseen. Vaasan ja Kokkolan suunta olisi Seinäjoelle luontevampi yhteistyön suunta, joka voisi antaa pontta kautta linjan syvempään yhteiseen tekemiseen pohjalaismaakunnissa. Vahvalla kolmen maakunnan yhteisellä korkeakoululla olisi selvästi enemmän voimaa tulevaisuuden haasteissa, kuin kullakin yksin.

Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 15.2.2020
 

---