Kysymyksiä ja vastauksia

Menoja on sopeutettava ja kasvun edellytyksiä vahvistettava samaan aikaan. Luhtala kannattaa puolueiden yhteistä velkajarrua ja näkee kokoomuksen linjan oikeana sopeuttaa taloutta vain ja ainoastaan säästötoimenpiteillä. Suomessa verotus on jo erittäin korkeaa ja pikemminkin verotusta pitäisi pystyä laskemaan.

Lähteet: Raportti osoittaa opposition väitteet perusteettomiksi (24.11.2025) ja Talouden velkakierteeseen on näköpiirissä käänne (5.9.2023).

Pitäisi. Luhtalan mielestä jokainen veroilla kerätty sentti on jonkun kovalla työllä ansaitsemaa rahaa, ja työn tuloksen pitää jäädä nykyistä enemmän tekijälleen. Hän kannatti Orpon hallituksen päätöstä keventää työn verotusta yli miljardilla eurolla kaikissa tuloluokissa ja laskea ylin marginaaliveroaste lähes 52 prosenttiin. Kun lisätyöstä jää enemmän käteen, koko yhteiskunta vaurastuu.

Lähteet: Suomi nousee kasvulla ja vaurastumisella (5.9.2025) ja Miksi Keskusta leikkii vasemmistolaisella talousretoriikalla? (25.9.2023).

Hän vastustaa sitä. SDP:n mallissa kerättäisiin viidessä vuodessa 5 miljardia euroa suurituloisten lisäverolla, pääomatuloveron korotuksella ja arvonlisäverokantojen nostolla. Korotus koskisi myös ruoan, lääkkeiden, kirjojen ja joukkoliikenteen alennettua kantaa. Luhtala muistuttaa, että väliaikaisiksi säädetyt verot jäävät helposti pysyviksi: solidaarisuusveroa maksettiin 13 vuotta. Puolustuskyky on hänen mielestään rahoitettava, ja rahat syntyvät kasvavasta taloudesta.

Lähde: Tavallisen suomalaisen maksuvuoro (2.9.2026).

Pitäisi. Sama omaisuus on jo verotettu moneen kertaan, ja lasku tulee usein pahimpaan aikaan. Luhtala kutsuu perintöveroa käytännössä pakkomyyntiveroksi, koska koti, maatila tai perheyritys voi joutua myyntiin pelkän veron takia. Veron poistaminen tukisi sukupolvenvaihdoksia ja auttaisi pitämään yritykset suomalaisissa käsissä.

Lähde: Keskustan vaihtoehto on vanha tuttu velka (10.2.2026).

Ei. Hän vastusti maakuntaveroa jo kuntavaalien alla 2021. Parlamentaarinen työryhmä ei nähnyt veron käyttöönotolle edellytyksiä, ja osassa Suomea vero olisi moninkertainen väkirikkaisiin etelän maakuntiin verrattuna. Maakuntavero nostaisi väistämättä kokonaisveroastetta, eikä Suomi hänen mielestään tarvitse lisää veroja eikä varsinkaan uusia verottajia. Asia noussee jälleen esille eduskuntavaaleissa 2027, kun vasemmistopuolueet esittävät keinojaan talouden sopeuttamiseen.

Lähde: Nouseeko maakuntavero kuntavaalien keskiöön? (9.6.2021).

Hän uudistaisi työmarkkinat pohjoismaisen mallin mukaisiksi. Luhtalan mukaan Suomen muita Pohjoismaita matalampi työllisyysaste kertoo, että jotain on korjattava, ja naapurimaissa monet samat uudistukset on tehty jo aikaa sitten. Hän on ajanut paikallisen sopimisen laajentamista, ansiosidonnaisen porrastamista ja työn verotuksen keventämistä. Pienissä yrityksissä palkkaamisen kynnystä on hänen mielestään madallettava.

Lähteet: SDP:n velkajuhlat eivät ole ratkaisu Suomen haasteisiin (8.10.2023), Hallitus tuhlaa ja talous taantuu. Kuka kantaa vastuun? (18.9.2019) ja Missä yrittäjien ystävät nyt ovat? (20.9.2018).

Hän pitää nousua erittäin ongelmallisena ja sanoo hallituksen saavan siitä kritiikkiä aivan syystä. Pelkkä työttömyysaste ei kuitenkaan kerro kaikkea. Taloustutkijoiden mukaan nousu johtuu ennen kaikkea työnhakijoiden määrän kasvusta, ja työllisyysaste oli syksyllä 2025 yhä 75,7 prosenttia. Hänen mielestään työttömyyteen vastataan korjaamalla rakenteita ja täsmätoimilla, kuten joulukuussa 2025 voimaan tulleella nuorten työllistymissetelillä.

Lähteet: Tämä hallitus rakentaa, ei horjuta (7.10.2025) ja Keskustan vaihtoehto on vanha tuttu velka (10.2.2026).

Jokaiselle, joka täyttää työssäoloehdon, riippumatta siitä, kuuluuko hän työttömyyskassaan. Kaikki rahoittavat ansioturvaa jo nyt, sillä kassojen jäsenmaksuilla katetaan vain noin viisi prosenttia. Luhtala on kannattanut myös porrastusta: turva olisi työttömyyden alussa nykyistä parempi ja pienenisi työttömyyden pitkittyessä.

Lähde: Ansioturvan uudistamisessa kyse oikeudenmukaisuudesta (8.8.2020).

Tekemällä rakenteelliset päätökset itse ja ajoissa. Aluevaltuutettuna Luhtala viittaa THL:n arvioon: talous on heikentynyt, palveluverkko on liian laaja ja päätöksenteko takkuaa. Palveluverkkoa ja vuodeosastoja on kevennettävä, painopistettä siirrettävä kotona pärjäämistä tukeviin palveluihin, digitaalisia palveluja laajennettava ja hallintoa yksinkertaistettava. Jos alue ei päätä näistä itse, päätökset tehdään valtion arviointimenettelyssä ja päätösvalta siirtyy pois maakunnasta.

Lähde: Jos päätöksiä ei tehdä, ne tehdään puolestamme (30.10.2025).

Ei aja. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvoi vuonna 2025 yhteensä 2,2 miljardia euroa, ja Etelä-Pohjanmaa sai lähes 55 miljoonaa euroa lisää. Hallituksen sote-säästöt ovat noin 195 miljoonaa euroa vuoden 2029 tasolla, eli alle prosentti koko rahoituksesta. Ne haetaan pääosin hallinnosta, sääntelystä ja päällekkäisistä järjestelmistä. Kustannusten kasvu on hänen mukaansa hillittävä nyt, jotta myöhemmin ei tarvitse tehdä äkillisiä leikkauksia.

Lähteet: Vältetään jyrkänteen reuna taloudessa (28.3.2025) ja Hautalan syytökset ristiriidassa todellisuuden kanssa (11.10.2024).

Hän kannattaa sitä. Maksulla saa opetusta, ja tutkinnon saa vain suorittamalla samat tentit ja opinnäytteen samoilla vaatimuksilla kuin muutkin. Kun työssä käyvä aikuinen maksaa oman koulutuksensa, maksuttomia paikkoja vapautuu niille, joilla ei vielä ole tutkintoa. Maksuttomuus säilyy pääväylänä. Luhtala edellyttää, että jatkovalmistelussa ratkaistaan heikentämiskiellon valvonta, hinnoittelu ja maksavan opiskelijan oikeusasema.

Lähde: Kukaan ei kävele kassalle ja poistu maisterina (2.8.2026).

Kannattaa. Hänen mielestään lasten oikeus oppia häiriöttömässä ympäristössä menee kännykän näpräämisen edelle. Puhelinten kerääminen oppituntien ajaksi tukee oppilaan oikeutta keskittyä opetukseen ja voi ehkäistä koulupäivän aikaista somekiusaamista. Vuonna 2024 hän arvosteli sitä, että kieltoa viivytettiin liian tiukalla perusoikeustulkinnalla.

Lähde: Lapsen etu ja perustuslaki (6.8.2024).

Hän lisäisi maakunnan korkeakoulujen aloituspaikkoja. Etelä-Pohjanmaalla korkeakoulutettujen osuus kuuluu maan heikoimpaan neljännekseen, ja yrityksiltä puuttuu jo osaavaa työvoimaa. Luhtala pitää Seinäjoen ammattikorkeakoulua maakunnan tärkeimpänä vetovoimatekijänä, eikä sen päätösvaltaa saa luovuttaa maakunnan ulkopuolelle. Hän tukee yhteistyötä Vaasan ja Tampereen yliopistojen kanssa ja haluaa yritysten tarjoavan opiskelijoille harjoittelupaikkoja, jotta valmistuneet jäävät alueelle.

Lähteet: Korkeakoulupaikat ovat keskeinen menestystekijä (14.2.2023) ja Sivutoimipiste Seamk voisi näivettää koko maakuntaa (17.2.2020).

Hänelle omaisuuden suoja on perustuslakiin kirjattu keskeinen arvo. Luhtala kiitti Orpon hallitusta laista, joka takaa maanomistajalle lunastuksessa markkina-arvon mukaisen täyden korvauksen ja sen päälle 25 prosentin lisän. Aiemmin riski jäi maanomistajalle, joka joutui hakemaan oikeutta hitaasti ja kalliisti, esimerkiksi kun metsää otettiin sähkölinjojen alle. Ensisijaisesti ratkaisut pitäisi silti löytää vapaaehtoisin kaupoin.

Lähde: Oikeutta maanomistajille – lunastuskorvaukset oikealle tasolle (13.8.2025).

Myönteisesti. Hänen mukaansa kokoomus on Suomen Eurooppa-myönteisin puolue, ja Suomi on aktiivinen ja arvostettu osa Eurooppaa. EU:n yhteisvastuullista velkaa hän ei kannata, eikä sen vastustaminen ole hänen mielestään EU-vastaista, koska vastuullinen talous on koko unionin etu. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan pohjana hänellä on Suomen Nato-jäsenyys.

Lähde: Harhaisia väitteitä hallituksen vastuunkannon linjasta (27.6.2023).

Kaupungin tulopohjaa ei hänen mielestään pidä vahvistaa veronkorotuksilla silloin, kun inflaatio ja korot heikentävät ihmisten ostovoimaa. Tuloja kasvatetaan elinkeinopolitiikalla ja riittävällä kaavoituksella sekä myymällä tilat, joita kaupunki ei enää tarvitse. Omaisuuden myynnillä ei kuitenkaan rahoiteta palveluita pitkään. Investoinneissa hän vaatii priorisointia ja maltillista velkaantumista, koska korkomenot ovat pois palveluista.

Lähteet: Korkojen paluu (27.4.2022), Talousarvioiden kimppuun (3.8.2022) ja Kasvun juhlaa ja talouden vastatuulta (25.3.2024).

Hän haluaa rohkeita hankkeita, jotka tuovat kasvua, työpaikkoja ja elinvoimaa. Vuonna 2022 hän tuki asemanseudun ensimmäisen vaiheen investointipäätöstä ja piti sitä valtuustokauden merkittävimpänä. Hänelle oli kynnyskysymys, ettei kaupunki itse rakenna toimitiloja, ja ne päätettiin rakentaa yksityisin rahoin.

Lähteet: Asemanseutu liikkeelle (23.2.2022) ja Kolumni: Seinäjoen seuraava rohkea askel (23.6.2025).

Seinäjoki on kasvanut raiteiden varaan, ja Luhtala haluaa vahvistaa sen asemaa liikenteen solmukohtana. Hän on ajanut kaksoisraidetta Seinäjoen ja Tampereen välille sekä maakunnan tiehankkeita. Ratayhteyksien parantaminen tieverkon ohella on hänen mukaansa alueen keskeinen tavoite seuraavaan hallitusohjelmaan.

Lähteet: Synkkä viikonloppu pohjalaisten edunvalvonnalle (11.6.2018) ja Kolumni: Seinäjoen seuraava rohkea askel (23.6.2025).

Jesse Luhtala (kok.) on seinäjokelainen yrittäjä, Seinäjoen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan aluevaltuutettu sekä Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja.

Hän on Painokeskus ProPrint Oy:n toimitusjohtaja. ProPrint on perheyritys, ja Luhtala on kasvanut yrittäjäperheessä. Koulutukseltaan hän on ylioppilas.

• Seinäjoen kaupunginvaltuutettu vuodesta 2017
• Seinäjoen kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja vuodesta 2025
• Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu vuodesta 2025
• Seinäjoen koulutuskuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja vuodesta 2025
• Seinäjoen seurakunnan valtuutettu 2023–2026
• Kokoomuksen Seinäjoen valtuustoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2021
• Kokoomuksen Seinäjoen Kunnallisjärjestön puheenjohtaja vuodesta 2018
• Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja vuodesta 2019
• Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen vuodesta 2020

Polku tehtäviin on kerrottu Esittely-sivulla.

Hänen työtään ohjaavat vapaus, sivistys ja yrittäjyys. Teemoja on kuusi: elinvoimainen maaseutu, turvallinen arki, yrittäjyys ja työ, koulutus ja nuoret, toimiva liikenne ja infra sekä vastuullinen talous. Taloudessa hän haluaa taittaa velkaantumisen ja parantaa työn kannattavuutta purkamalla kannustinloukkuja.

Teemat on avattu tarkemmin Teemat-sivulla.

Luhtala on ollut Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja vuodesta 2019. Piiri kokoaa alueen kokoomusyhdistykset ja valmistelee vaalit. Puheenjohtajana hän vastaa piirihallituksen työstä ja piirin kannanotoista. Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2020.

Lisää Pohjanmaan Kokoomus -sivulla.

Kuntavaaleissa 2025 hän sai Seinäjoella 365 ääntä ja tuli valituksi. Samana vuonna aluevaaleissa hän sai Etelä-Pohjanmaalla 434 ääntä ja tuli valituksi aluevaltuustoon. Eduskuntavaaleissa 2023 hän oli ehdolla Vaasan vaalipiirissä ja sai 859 ääntä, mutta ei tullut valituksi. Kaupunginvaltuustoon hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 2017.

Kaikki tulokset lähteineen ovat Avoimuus-sivulla.

Sidonnaisuudet ja vaalirahoitus on koottu Avoimuus-sivulle. Vaalirahoitusilmoitukset ovat julkisia Valtiontalouden tarkastusviraston vaalirahoitusvalvonta.fi-palvelussa, ja Avoimuus-sivulla on suorat linkit hänen ilmoituksiinsa.

Yhteyttä voi ottaa sähköpostilla jesse.luhtala@seinajoki.fi, puhelimella 040 766 5409 tai yhteydenottolomakkeella. Lomakkeella voi myös kutsua hänet puhumaan tilaisuuteen: valitse aiheeksi “Kutsu tilaisuuteen”.

Medialle-sivulla on lehdistökuvia, valmiit lyhyt ja pitkä esittelyteksti sekä aiheet, joista Luhtala kommentoi mielellään.

Kyllä. Sivustolla on lyhyt esittely ruotsiksi ja englanniksi. Luhtala vastaa yhteydenottoihin ensisijaisesti suomeksi.