Paljon puhetta kahvipöydissä herättänyt taivastelija perheineen laskeutui Seinäjoelle viime viikon maanantaina. Edessä kymmenen päivän urakka tuottaa sisältöä Seinäjoen Kaupungin eri viestintäkanaviin herättäen mahdollisimman paljon kiinnostusta Seinäjokea kohti.

Reaktiot koko markkinointiprojektia kohtaan ovat vaihdelleet palkkion kauhistelusta isoihin kehuihin kaupungin rohkeudesta. Itsekin pidän projektia jo tässä vaiheessa onnistuneena. Mediahuomio on ollut euromääräiseen panostukseen nähden suurta. Maikkarin uutisiin pääseminen tai iltapäivälehden etusivulle nouseminen on jo itsessään todella arvokasta kaupungille. Kaikki tämä uutishuomio jo ennen varsinaisen työurakan alkamista.

Monet arvostelijat pitävät vähän hölmönä sitä miksi kaupunki maksaa kahdeksan tonnia jollekin siitä, että tulee ihmettelemään Seinäjokea. Jos näin asian haluaa esittää, niin kuulostaahan se vähän hölmöltä. Syy uudenlaiseen markkinointiprojektiin on kuitenkin hyvin yksinkertainen - maailma ja ihmisten käyttäytyminen muuttuu. Nykypäivänä ihmiset ja erityisesti nuoret viettävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa. Tämä joukko ei välttämättä lue lehtiä tai edes katso perinteistä televisiota. Nämäkin ihmiset pitää tavoittaa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 noin puolet väestöstä seurasi sosiaalista mediaa vähintään päivittäin. Nuoremmissa ikäpolvissa sosiaalista median käyttö on vielä kymmeniä prosentteja suurempaa. Tässä ympäristössä ei erotuta artikkeleilla tai pelkillä kuvilla. Tarvitaan tarinoita, videoita ja iloista tekemisen meininkiä. Juuri sitä mitä kaupunki nyt tekee yhdessä taivastelijan kanssa.

Koko projektin onnistumista voidaan arvioida myöhemmin. Nyt on kuitenkin kokeiltu jotain rohkeaa ja tästä voimme oppia tulevaan. En siis suinkaan ole ehdottamassa, että palkkaamme seuraavaksi armeijan taivastelijoita, mutta me tarvitsemme koko ajan lisää sisältöä, tarinoita ja hehkutusta meidän kaupungistamme. Seinäjoen pitääkin olla niin mielenkiintoinen ja kiinnostava kaupunki, että tänne tullaan taivastelemaan ja hehkuttamaan Seinäjokea pyytämättäkin.

Julkaistu Seinäjoen Sanomissa 30.1.2019

Viime viikkoina keskustelu henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä on kiihtynyt vauhdilla.  Nyt ollaan jo siinä pisteessä, että lakkoaseet on kaivettu ja oppositio syyttää hallitusta elinkeinoelämän edusmiehenä toimimisesta. Hallitus on kuitenkin oikean haasteen äärellä. Ei tätä kenenkään kiusaksi olla ajamassa. Suomen työmarkkinat ovat tunnetusti varsin jähmeät. Se että Suomessa on selvästi matalampi työllisyysaste kuin muissa Pohjoismaissa osoittaa hyvin, että jossain on vikaa. Jotain pitäisi tehdä. Hallitus on lähtenyt taklaamaan tätä haastetta aiemmin mm. aktiivimallilla ja nyt tällä esityksellä. Vastaus on kuitenkin aina oppositiosta: ”väärin korjattu”. Yrittäjien puolelta taasen näytetään vihreää valoa. Suomen Yrittäjien tutkimus viime vuodelta kertoo, että tutkimuksiin vastanneista PK-yrityksistä 37 prosenttia oli valmiina palkkaamaan lakimuutoksen myötä vähintään yhden henkilön lisää. Näyttäisi siis selvästi siltä, että hallituksella on ihan toimiva esitys suunnitteilla.

Jokainen meistä tietää, ettei hyvästä tekijästä haluta luopua, oli kyse sitten pienestä tai suuresta yrityksestä. Toimiva tiimi on aina kaikkien etu. Tämä korostuu pienissä yrityksissä, joissa jokaisen täysi työpanos tarvitaan, jotta yritys on kannattava ja voi näin työllistää ihmisiä. Jos pienessä työyhteisössä on yksikin, joka ei kanna korttaan kekoon, siitä kärsii yrityksen lisäksi myös kaikki työtoverit. Monesti tämä tarkoittaa isompaa taakkaa työyhteisön muille jäsenille. Kyllä minäkin haluan olla osa mahdollisimman toimivaa tiimiä.

Kelataan vähän taaksepäin. Eletään kevättä 2015. Eduskuntavaalit lähestyvät. Järjestäen kaikki puolueet kertovat miten he ovat yrittäjien asialla. Tutut kliseet kuten ”Suomi elää yrittäjyydestä” ja ”Me puolustamme suomalaista yrittäjää” kaikuvat eri puolueiden ehdokkaiden ja puheenjohtajien suusta. Silloin riitti yrittäjillä kavereita puoluekentän laidasta laitaan. Parhaiten tuosta taidetaan muistaa SDP:n epätoivoisen yrityksen vaaleja edeltävältä joululta. Antti Rinne kiersi jakamassa Helsingissä suklaata pienille yrittäjille ja kertoi miten SDP on nyt Yrittäjien asialla. Ei vakuuttanut yrittäjiä eikä suomalaisia.
Kun palataan tähän päivään ja hallituksen esitykseen. Missä nyt ovat opposition yrittäjien ystävät? Ei ainakaan puoluekentän vasemmalla suunnalla. Oppositiopuolueet ryöpyttävät hallituksen esitystä minkä ehtivät. Lakiesitys väännetään puheissa jo mielivaltaiseksi irtisanomiseksi, mitä esitys ei tosiaankaan ole. Edelleen vaaditaan pätevät perusteet irtisanomiseen. Tässä samassa rytäkässä mustamaalataan myös yrittäjiä. Oppositiopuolueiden silmissä yrittäjät tuntuvat olevan lähinnä potkujen jakajia. Ei taida tuntua kovin hyvältä yrittäjistäkään tällainen leimaaminen. On jo selvää, että kyse on vain neljän vuoden välein toistuvasta teatterista, eikä mistään todellisesta yrittäjien puolesta puhumisesta. Tämä on hyvä muistaa, kun lähestytään taas eduskuntavaaleja. Kuka oikeasti haluaa parasta suomalaisille yrittäjille. Vastaus löytyy hallituksen riveistä.

Julkaistu Pohjanmaan Kokoomuksen blogissa 20.9.2018

Viime viikonloppuna päähallituspuolueet Kokoomus ja Keskusta pitivät puoluekokouksensa Turussa ja Sotkamossa. Luvassa ei ollut maata järisyttäviä muutoksia, kun molempien puolueiden puheenjohtajat pääsivät jatkokaudelle ilman varteenotettavia vastaehdokkaita.

Jännitys sen sijaan keskittyi Turussa varapuheenjohtajien ja puoluevaltuuston puheenjohtajan valintaan. Pohjanmaan Kauhavalta ponnistava Janne Sankelo haki jatkokautta Kokoomuksen varapuheenjohtajana. Sankelon paikka puolueen johdossa on ollut myös koko Pohjanmaan etu kuluneina vuosina. Jo ennakkoon pidettiin selvänä ministeri Antti Häkkäsen ja Sanni Grahn-Laasosen jatkokautta. Kolmannesta paikasta tulikin tiukka taistelu Talvitien ja Sankelon välillä. Tällä kertaa Ilmajoelta kotoisin oleva, nykyisin Oululainen Mari-Leena Talvitie ponnisti puoluevaltuuston puheenjohtajan paikalta varapuheenjohtajan paikalle. Erinomainen valinta Kokoomukselle, mutta Pohjanmaan kannalta Sankelon jatko olisi ollut tärkeämpää.

Sotkamossa Keskustan puoluekokouksessa myös Kauhavalta ponnistava Antti Kurvinen haki jatkokautta Keskustan varapuheenjohtajistossa. Sotkamossakaan ei Pohjalaisia onnistanut, vaan myös Kurvinen jäi rimaa hipoen ulkopuolelle.

Pohjalaisilla on ollut vahva edustus Suomen suurimpien puolueiden johtopaikoilla parina viime vuonna. Nyt tultiin kuitenkin rytinällä alaspäin. Tämä on suuri tappio maakunnan edunvalvonnan kannalta. Pari vahvaa vaikuttajaa vähemmän johtopaikoilla vaatii terästäytymistä muiden toimesta. Edunvalvontaahan tehdään monelta suunnalta jatkuvasta. On virkamiehiä, luottamushenkilöitä ja jopa puolueiden jäsenet lobbaavat oman alueen asiaa eteenpäin puolueissa. Töitä tehdään kovasti ja tavoitteita on paljon. Pohjanmaan etu vaatii kaikkien tukea ja työtä Pohjanmaan edun puolesta. Esimerkiksi lukuiset tiehankkeet, kaksoisraide Seinäjoki-Tampere välille ja korkeakoulun opiskelijapaikkamäärän kasvattaminen vaativat kaikki lobbaamista koko ajan ja joka puolella. Älkäämme siis missään vaiheessa unohtako maakunnan etua. Kasvusta ja menestyksestä on lyhyt matka näivettymiseen, jos emme ole aktiivisia.

Julkaistu Pohjanmaan Kokoomuksen 11.6.2018 blogissa 

¨'
Seinäjoen kaupunkikeskusta on ollut aikamoisessa myllerryksessä jo pitkälle toista vuotta. Rakennustyömaata on tuntunut olevan toisen perään ja liikkuminen on paikoittain haastavaa. Vaikken itse ole kokenut tätä ylitsepääsemättömänä keskustan palveluiden käyttäjänä, niin moni kuitenkin on. Suunnaksi on valittu jokin toinen kuin Seinäjoen keskusta. Tämä on tietenkin valitettavasti näkynyt myös keskustan elävyydessä ja kaupunkilaisten tottumukset ovat muuttunut. Tässä hankalassa tilanteessa ovat kärsineet myös keskustan yritykset. Asiakasvirrat ovat vain yksikertaisesti heikenneet.

Tulevana lauantaina saavutetaan iso etappi keskustan kehittämisessä, kun uusi Toriparkki avaa ovensa. Toriparkki tuo kauan kaivattua helpotusta keskustassa pysäköimiseen ja asiointiin. Olisi myös toivottavaa että pitkäaikainen parkkeeraus siirtyisi oma aloitteisesti maan alle. Näin saataisiin maatasoon vapaita parkkipaikkoja nopeaa asiointia varten. SeiParkin päässä on myös hienosti oivallettu ottaa kampanjointi käyttöön jo heti parkkihallin alkutaipaleella. Näin saadaan kaupunkilaiset takaisin Seinäjoen keskustaan ja käyttämään keskustan palveluita. Kiitos tästä SeiParkille!

Kaupungin myllerrys ei tokikaan lopu tähän. Käynnissä on edelleen monta rakennustyömaata ja uusi torikansi valmistuu vasta jouluksi. Kun nämä työmaat valmistuvat, alkaa monta uutta kohdetta rakentumaan. Keskustaa kehitetään monien eri toimijoiden investointien voimin ja kaupungilla on tässä vain ohjaava rooli.
​
Kaupungin seuraava iso panostus keskustan kehittymiseen tulee asemanseudulle, jonka rakentaminen on tarkoitus saada käyntiin mahdollisimman pian. Tämän alueen kehittäminen otettiin juuri hyväksytyssä kaupunkistrategiassakin keskeiseksi tavoitteeksi. Tässäkään kaupunki ei voi toimia yksin, vaan silläkin alueella tarvitaan kumppaneita. Kaupunki voi olla panemassa alueen rakentumista alulleen, muttei yksin vastuussa.
Keskustan kehittyminen ei kuitenkaan ole este siellä asioinnille ja liikkumiselle. Odottamaan on turha jäädä. Monesta suunnasta toivotaan keskustan kehittämistä ja kaivataan parempia palveluita ja uusia liikkeitä keskustaan. Meistä jokainen voi olla edesauttamassa tätä kehitystä. Ei riitä, että me toivomme keskustan kehittymistä, vaan kaikkein parasta keskustan kehittämistä on keskustassa asioiminen ja palveluiden käyttäminen. Perinteinen kysynnän ja tarjonnan laki pätee myös Seinäjoen keskustassa. Palveluita syntyy sinne missä niille on kysyntää. Kaupunki voi ja kaupungin pitää edesauttaa keskustan kehittymistä, mutta loppupeleissä vain ja ainoastaan kaupunkilaiset voivat ratkaista sen kehittyykö keskusta vai ei. Käytetäänkö keskustan palveluita vai ei. Me ratkaisemme kehityksen kulun omilla valinnoillamme. 

Julkaistu Eparissa 7.3.2018

Lakeudenpuiston kehittäminen on puhututtanut Seinäjokisia keväästä lähtien, kun valtuusto juhlakokouksessaan päätti alueen suunnittelun aloittamisesta ensi vuonna. Sen sijaan että kiistelisimme siitä, voidaanko alueelle rakentaa ylipäänsä mitään, tulisi käydä keskustelu siitä, miten alueesta saataisiin viihtyisä ja mitä tälle pellolle tulisi tehdä, jotta sitä voitaisiin oikeasti kutsua puistoksi. Sellaiseksi puistoksi jossa kaupunkilaiset oikeasti viihtyvät ja viettävät aikaansa. Alueen säilyttämistä sellaisenaan perustellaan sillä, että kaupunkilaiset ovat ottaneet sen tällaisenaan omakseen. Varmasti moni viihtyykin puistossa, mutta kun otetaan huomioon keskeinen sijainti, niin alue on loppujen lopuksi varsin vähällä käytöllä ja käyttö painottuu vain kesäaikaan.

Jos ja kun kongressi- ja kulttuurikeskuksen sijoittamista puistoon harkitaan, tulisi myös kyseiseen rakennukseen sijoitettavia toimintoja tuumata tarkkaan. Kaupungin parhaalle paikalle ei kannata rakentaa, mitään sellaista, joka on vain satunnaisesti käytössä. Kyseisen rakennuksen palveluiden tulisi tukea puistossa viihtymistä, eikä palvella vain keskuksessa järjestettäviä tapahtumia. Jos tarkoituksena on rakentaa perinteinen kongressikeskus, niin siinä heitetään kaupungin parhaan puiston neliöitä aivan hukkaan ja tällöin keskus on syytä rakentaa jonnekin muualle.

Mitä tulee keskuksen toimintoihin, niin tässä pari ajatusta kärkeen. Parin vuoden päästä Seinäjoen Taidehallin yläkerrasta Sedulaiset siirtyvät uusin tiloihin opiskelemaan ja näin ollen koko rakennus jää kaupungin käyttöön. Jos kaupungilla ei ole järkeviä toimintoja sijoitettavaksi tähän tyhjilleen jäävään yläkertaan, voitaisiin rakennuksesta luopua kokonaan ja siirtää Seinäjoen Taidehalli uuteen kulttuurikeskukseen sen valmistuessa. Tämä olisi erinomainen jatke puistolle ja boostaisi varmasti myös kaupunkilaisten intoa käydä Taidehallissa.
Seinäjoella nuorisotilat ovat joutuneet jo pidemmän aikaa siirtymään pois muiden toimintojen tieltä. Pohjan nuorisotila taas on ollut jo vuositolkulla pois pelistä sisäilmaongelmien vuoksi. Olemme niin surullisessa tilanteessa, että vanhan Seinäjoen alueella on tällä hetkellä vain yksi nuorisotila. Tämä ainoa tilakin on osalle nuorista aivan liian kaukana, sen sijaitessa toisessa päässä kaupunkia Pajuluomassa. Nyt olisikin erittäin kova kysyntä uudelle nuorisotalolle keskeiselle paikalle Seinäjoen keskustaan. Mikä olisikaan sen parempi paikka uudelle nuorisotalolle, kuin kaikkien nuorten saavutettavissa oleva nuorisotalo keskellä kaupunkia uudessa kongressi- ja kulttuurikeskuksessa puiston jatkeena.

Nämä palvelut yhdessä ehostetun puiston kanssa olisivat nappi sijoituksia kaupunkilaisten viihtymiseen keskellä vilkasta kaupunkikeskustaa.

Julkaistu Eparissa 13.9.2017