​Seinäjoen kaupunginvaltuusto piti viimeisen kokouksensa tämän viikon maanantaina. Vuoteen on mahtunut merkittäviä päätöksiä ja viestikapulaa on vaihdettu kuntavaalien jälkeen uusille päättäjille.
 
Äkkiseltään voisi kuvitella, että päätöksentekoa on ohjannut hyvinkin voimakkaasti koronan aiheuttamat poikkeusajat. Ihan näin ei kuitenkaan asian laita ole, vaan koronatoimenpiteet tehdään hyvin pitkälti operatiivisella tasolla. Tilanne kuitenkin vaikuttaa valtuuston päätöksentekoon taloudessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, kouluissa ja kaupungin yhtiöiden, kuten teatterin toiminnassa.
 
Vuoden ensimmäisessä kokouksessa käytiin erityisen vilkas keskustelu Tangomarkkinoiden tulevaisuudesta, kun yhtiön rahoituksen turvaaminen ja kehittämissuunnitelmat olivat käsittelyssä. Tangomarkkinoita emme kokeneet perinteisenä suurtapahtumana vielä tänä kesänä rajoitusten vuoksi, mutta vuoden aikana yhtiön suunnitelmat tuleville vuosille ovat nähneet päivän valon. Kieltämättä tekemisen meininki on nyt oikealla uralla. Laajalla uudistamistyöllä tapahtuma voi nähdä vielä uuden kukoistuksen.
 
Kaupungissa on jälleen kaavoitettu ja myönnetty rakennuslupia vauhdikkaasti. Tämä on osoitus siitä, että kaupunki on elinvoimainen ja vetää väkeä Seinäjoelle. Väkiluvun kasvu on myönteistä eikä prosentin kasvutavoitteesta jäädä kauas tänäkään vuonna. Kasvun haasteet leimaavat päätöksentekoa investointipaineiden puristuksessa. Alamme kuitenkin olla lähellä kohtuullista investointitasoa eikä velkaantuminen jatku loputtomiin, mikäli tulevaisuuteen ei ilmene synkkiä pilviä.
 
Asemanseudulla ei vielä päästy lyömään kuokkaa maahaan, mutta suunnitelmat ovat edenneet jo tarjouslaskentaan. Samaan aikaan kokonaisuus on parantunut huomattavasti kilpailullisen hankintamenettelyn ansiosta. Alkuvuodesta pääsemmekin tekemään päätöksiä siitä, lähteekö asemanseutu liikkeelle.
 
Vuosi päättyi laajaan keskusteluun kaupungin hyvinvointisuunnitelmasta. Työssä on otettu askel juuri oikeaan suuntaan, kun käsissämme oli selkeä ohjelma terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Asiakirjassa olisi toki tullut näkyä vahvemmin järjestökentän ja urheiluseurojen merkitys sekä mielenterveyden edistäminen. Pitkästä keskustelusta saatiin hyvää evästystä jatkoon ja pääosin kokonaisuuteen voi olla hyvin tyytyväinen. Suunta on oikea ja eteenpäin mennään. Samaa voi todeta kaupungin tulevaisuudesta. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille kaupunkilaisille!
 

Kaupunginvaltuusto saa ensi viikolla ensimmäisen talousarvionsa käsittelyyn. Haastavista olosuhteista huolimatta ensi vuoden talousarvio on saatu rakennettua varsin kestävälle pohjalle. Olkoonkin ettei omaisuuden myynneillä voida palveluita rahoittaa pitkällä tähtäimellä. Iloksemme kokonaisvelan määrän lasku on jälleen epävarmoista vuosista huolimatta näköpiirissä – ainakin siltä näyttää.
Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan ensi vuonna vielä lähes kolme prosenttia, mutta myönteinen kehitys uhkaa hidastua vuonna 2023 merkittävästi. Kaupunkien ja kuntien kannalta tämä vuosi 2023 tulee olemaan takuulla haastava. Tuona vuonna kuntien tehtävistä kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoiminta siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Samalla kun tehtävät siirtyvät kuntien ulottumattomiin, niin lähtevät myös näiden palveluiden rahat tulopuolelta. Tottakai rahoituksen ja tehtävien siirtyminen on pyritty tekemään kustannusneutraalisti, mutta harvoinpa tuo tavoite toteutuu.

Kasvukaupungeilla, kuten Seinäjoella, on edelleen kova tarve tehdä investointeja ja parantaa palveluitaan väestön ja palvelutarpeen kasvaessa. Jatkossa tämä on tehtävä puolta pienemmillä tuloilla. Kaupungin omien arvioiden mukaan tämä on kuitenkin edelleen mahdollista.

Jos samaan aikaan kääntää katseen valtiontalouteen ja sen hälyttävän nopeaan velkaantumiseen, tulee väkisinkin mieleen voiko meno jatkua tällaisena. Eihän se voi. Hyvinkin pian valtiontaloudessa on tehtävä sopeutustoimia, jotta villiksi käynyt velanotto saadaan maltilliselle tasolle. sotepalveluiden rahoitus hyvinvointialueilla on jo nyt selvästi alle riittävän tason. Nämä hyvinvointialueet tarvitsevat mitä todennäköisimmin lisää rahoitusta valtiolta. Tässä yhtälössä on vaikea nähdä, ettei kuntien valtionosuuksiin tultaisi tekemään leikkauksia.

​Kun palataan siihen kaupungin talouteen, niin nämä uhkakuvat haastavat kaupungin suunnitelmia. Vaikka nyt näyttäisi siltä, että velan kokonaismäärä saadaan suunnitelmakaudella laskuun, niin edessä on takuulla kustannusten kasvun hillintää, jos terve talous halutaan saavuttaa. Kuten usein on toisteltu, vain tuolla terveellä taloudella voimme turvata sen kaiken hyvän Seinäjoella.
 

Seinäjoen Kaupunkiympäristölautakunta on hiljattain päättänyt aloittaa matalan kynnyksen skeittipuiston suunnittelun Lakeudenpuiston kulmaukseen. Joupiskalle avautuvan suuremman ja vaativamman puiston kanssa nämä muodostavat hyvät edellytykset lukuisten nuorten suosimalle harrastukselle, jonka toimintaedellytykset ovat rajoittuneet kaupungin skeittihalliin.

Vailla arvostelua skeittipuiston suunnittelu ei ole mennyt. Huolta on aiheuttanut mahdolliset meluhaitat ja paikkaa on kritisoitu sen keskeisestä sijainnista kaupungissa. Itse pidän jopa vähän älyttömänä, ettei elävää elämää ja aktiviteetteja voi tuoda keskeisille paikoille. Ajatus siitä, että skeittaus ja nuoret tulisi piilottaa pois silmistä on minulle täysin vierasta.

Samaan aikaan Keskuspuistossa on aloitettu työt uuden suuremman leikkipuiston rakentamisen kanssa. Teemaksi valikoitunut avaruus on herättänyt keskustelua. Toiset jäivät kaipaamaan Keskuspuiston vesiallasta, joka on kieltämättä osa kaupungin historiaa, mutta lähinnä osoittautunut murheeksi viime vuosina. Esteettisyyden sijasta on huomattavasti tärkeämpää luoda viihtyisää ja toiminnallista kaupunkikeskustaa, joka aidosti palvelee perheitä ja myös isovanhempia lastenlasten kanssa. Eikä ole pitkäkään, kun perheiden palvelut ytimessä saivat täydennystä päiväkodilla.

Nyt viimeistään voidaan puhua aidosti houkuttelevasta perhe-elämästä kaupungin ytimessä. Tämä toivottavasti alkaa viimein näkymään myös keskustan väestörakenteessa ja asukkaiden kiihtyvässä määrässä. Tämä luo kaupunkiin uutta elämää ja toimintaa sekä luo paremmat edellytykset yrittää ja tehdä kauppaa.

Kaupunkikeskustan kehittäminen on monitahoista ja pitkäjänteistä työtä. Perheiden ja nuorten saaminen osaksi kaupunkielämää on ensiarvoisen tärkeää, jotta kaupungin keskusta on houkutteleva ja eloisa.

P.S. Kaupunkipyöriä operoineen yrityksen toiminta ei ole vastannut kaupunkilaisten odotuksia. Ensi kesäksi kaupungin täytyy löytää uusi toimiva operaattori, jonka palvelu oikeasti toimii ja palvelee kaupunkilaisia ja vierailijoita.
 

Viime päivinä on käyty kovasti keskustelua Vihreiden puoluekokouksessaan hyväksymästä aloitteesta kannabiksen käytön, myynnin ja hallussapidon sallimisesta sekä tuomisesta valvonnan piiriin. Näin Vihreät tällä päätöksellään ilmoittivat olevansa ensimmäinen eduskuntapuolue, joka kannattaa kannabiksen laillistamista Suomessa

Jo aiemmin olemme kuulleet sisäministeri Ohisalon suhtautumisesta kannabiksen käytön ja hallussapidon rangaistavuuteen. Löyhä suhtautuminen laittomien päihteiden käyttöön on erityisen pöyristyttävää nimenomaan sisäministeriltä.

Jo nykyisellään kaikista liikenteessä tapahtuvista rattijuoppouksista karkeasti puolet on huumetapauksia ja tämä määrä on kasvamaan päin. Mukaan mahtuu tottakai kaikenlaisia päihteitä, mutta on selvää että myönteinen suhtautuminen yhteen huumausaineeseen ei ainakaan vähennä näitä ongelmia.

Kannabis on yksiselitteisesti käyttäjän terveydelle haitallista eikä sen käytön yleistymistä voi mitenkään päin kannattaa niin terveydellisistä kuin sosiaalisistakaan syistä.

Somen alustoilla yritettiin leimata tällaista kantaa myös Kokoomuksen, sillä puolueen nuorisojärjestöllä on tavoiteohjelmassa saman suuntainen kirjaus. Kansallinen Kokoomus on kuitenkin edellisessä puoluekokouksessa käsitellyt puolueen kantaa ja vastaus oli yksiselitteisesti kielteinen.  

Vaikkakin asenteet kannabista kohtaan ovat suomalaisessa keskustelussa lieventyneet, niin onneksi viime päivien keskustelu osoittaa hyvin suomalaisten jyrkän suhtautumisen kannabiksen laillistamisesta kielteiseksi. Huumeiden käytön ehkäisemisestä on syytäkin käydä keskustelua, sillä taistelumme ongelman kitkemiseksi ei ole onnistunut läheskään riittävissä määrin. Emme kuitenkaan kaipaa suomalaiseen yhteiskuntaan enempää ongelmia laillistamalla uusia päihteitä. Laillistamalla jokin huumausaine ei poista ongelmia vaan mitä todennäköisimmin päinvastoin.
 

Seinäjoella panostetaan vahvasti vapaa-ajan palveluihin ja tällä valtuustokaudella palvelut ovat jälleen parantuneet huimasti. Kaupungissa on rikas kulttuuritarjonta, monipuoliset liikuntapaikat ja laadukkaat kirjastopalvelut. Kaikki nämä ovat keränneet kehuja ja näkyvät myös ihmisten lisääntyneenä hyvinvointina.
 
Erityisesti kulttuurin saralla olemme ottaneet merkittävän loikan eteenpäin. Vihdoin ja viimein saimme Seinäjoen Taidehallille uudet tilat Kalevan Navetalle. Taidehallissa on tehty hienoa toimintaa jo pitkään. Nyt mahdollisuudet näyttelyiden ja toiminnan kehittämiselle ovat hurjasti paremmat.
 
Seinäjoki on saamassa lähiaikoina uuden museon, kun kansalaisopiston jäljiltä tyhjilleen jääneeseen Tiklaksen kiinteistöön valmistuu uusi museokeskus. Sairaalamuseo siirtyy myös kaupungin toiminnaksi Törnävällä.
 
Liikuntapaikkojen saralla pitkään odotettu Jouppilanvuoren jäähalli valmistui sekä ulkokaukalo katettiin harjoitushalliksi. Seinäjoen Yhteiskoulun pihaan nousee parhaillaan uusi sisäliikuntahalli.
 
Lähiliikuntapaikat ovat lisääntyneet vuosi vuodelta, kun koulujen pihoja on remontoitu liikuttamaan lapsia ja nuoria välitunneilla. Samalla liikuntapaikat tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet lähialueen asukkaille kuntoiluun. Tällä saralla on vielä paljon tekemistä. Vuosi kerrallaan liikuntamahdollisuudet kouluilla paranevat, kun pidetään kiinni tavoitteesta rakentaa paremmat puitteet liikkumiseen kaikille kouluille.
 
Kirjastojen saralla panostuksia on tehty erityisesti sisältöihin ja palveluiden kehittämiseen, mikä on näkynyt kasvavina käyttäjämäärinä ympäri kaupunkia. Nurmon kirjastolle on kaivattu kovasti uusia tiloja, joita remontoidaan kovaa vauhtia Nurmoo talolle.
 
Panostuksia voisi luetella pitkän listan, mutta tiivistetysti liikkumiseen ja kulttuuriin on panostettu runsaasti. Samaan aikaan yksityiset ja seurojen investoinnit ovat lisänneet merkittävästi harrastamisen mahdollisuuksia kaupungissa.
 
Viimeinen puolitoista vuotta on ollut erittäin vaikea kulttuurialalle, mutta myös urheiluseuroille ja harrastajille. Päättäjiltä toivon rohkeutta panostaa jatkossakin kuntalaisten vapaa-ajan palveluihin. 

​Lähes puolitoista vuotta jatkunut poikkeusaika Suomessa on muuttanut arkea monella tapaa. Jos jotain hyvää on tästä jäänyt käteen, niin negatiiviset asiat ovat kuitenkin enemmistössä. Eräs tällainen on nuorten harrastamisen määrän merkittävä tippuminen. Eräät urheiluseurat Suomessa ovat kertoneet viidenneksen ja hurjimmillaan jopa lähes kolmanneksen pudotuksesta harrastajamäärissä.
Liikunta harrastusten jäätyä tauolle ja kotiajan lisäännyttyä, on harrastukset herkästi vaihtuneet älylaitteisiin ja vetäytymiseen kotioloihin jopa ilman sosiaalista kanssakäymistä. Pahimmillaan tilanne oli päällä, kun jopa koulut oli määrätty etäopetukseen. Valtioneuvoston kanslian lapsistrategian koronatyöryhmän raportti vahvistaa, että pitkä poissaolo koulusta, päiväkodista ja harrastuksista vaikuttaa erityisesti heikommassa asemassa oleviin lapsiin sekä lapsiin, jotka tarvitsevat useampia palveluja ja erityistä tukea.
Lasten ja nuorten liikunnasta on jo pitkään kannettu huolta. Nykypäivänä harrastetaan ja liikutaan vähemmän. Kotiin jämähtäminen voi johtaa pahimmillaan syrjäytymiseen, terveysongelmiin ja vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.
Jos jostain syystä tarvitsisimme uusia rajoituksia, niin lasten ja nuorten arkeen puuttuminen tulisi pitää keinovalikoimassa viimeisenä. Urheiluseurat ovat jo aiemmin osoittaneet kykenevänsä vastuulliseen toimintaan ja järjestämään harjoituksia terveysturvallisesti haastavissakin olosuhteissa. Toivottavasti tätä puntarointia emme enää tarvitse.
Vaikkemme näkisi enää uusia rajoituksia, niin jälkien korjaaminen tulee olemaan haastavaa. Seinäjoella on onneksi panostettu jo pitkään kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. Ilahduttavasti mukaan on saatu myös uusia toimijoita yksityiseltä sektorilta, joka täydentää oivallisesti kaupungin tarjoamaa.
Nyt piakkoin aloittavilta uusilta kuntapäättäjiltä toivon viisautta panostaa jatkossakin hyviin liikuntapaikkoihin, kulttuurin tarjontaan ja seurojen toimintaedellytysten turvaamiseen. Nyt jos koska tarvitaan panostuksia vapaa-ajan palveluihin. Vain hyvillä palveluilla ja laajalla tarjoamalla voimme saada yhä useamman nuoren mukaan liikkumaan ja harrastamaan.

​Kuntavaaliohjelmia on tehty niin puolueissa kuin paikallisyhdistyksissä ympäri Suomen. Kuntavaalien keskustelua ovat kuitenkin hallinneet medioissa ihan muut kuin kuntalaisten asiat. Epäkohdat ovat ihan oikeutetusti nousseet pinnalle. Jos asioita salataan valtioneuvoston kansliassa tai tulkinnat ovat epäselviä, niin kyllä niihin tartutaan. Keskustelu pyörii niin kauan pääministerin etujen ympärillä, kun riittävä selvyys on saatu. Pääministerin itsekin kuuluttaman avoimuuden mukaisesti olisi viisainta avata kaikki seikat ja kuitit tapaukseen liittyen. Keskustelu ei pääty ennen sitä ja epäilys jää vellomaan.
Viimeisenä pintaan on noussut maakuntavero. Tämä yhdessä soteuudistuksen kanssa onkin kuntien tulevaisuuden kannalta kohtalonkysymys. Hallituspuolueiden kesken on hieman epäselvää, onko päätöstä verosta jo tehty vai ei. Muut hallituspuolueet liputtavat uuden verottajan puolesta, kun Keskusta haraa vastaan – ainakin toistaiseksi. Keskusta on kuitenkin jo aiemmin ollut veron kannattaja.
Parlamentaarinen työryhmä on jo tämän hallituskauden aikana selvittänyt maakuntaveroa. Lopputulos oli tyrmäävä. Edellytyksiä käyttöönotolle ei nähty. Vero olisi lopulta moninkertainen osissa Suomea, kun verrataan väkirikkaisiin etelän maakuntiin. Tarvittaisiin merkittäviä tulonsiirtoja, joka vesittäisi koko maakuntaveron idean rahoituksen kannustavana elementtinä.
Ajatuspaja Toivon maanantaina julkaisemassa selvityksessä jopa 61% vastaajista vastusti maakuntaveron käyttöönottoa. Kaikista puolueista vain Vihreiden kannattajista löytyy enemmän veron kannattajia kuin vastustajia.
Maakuntavero nostaisi väistämättä kokonaisveroastetta. Suomessa ja meillä Etelä-Pohjanmaalla on jo entuudestaan korkea veroaste. Suomi ei tarvitse lisää veroja eikä varsinkaan uusia verottavia tahoja. Pikemminkin työhön ja yrittäjyyteen kannustamiseksi työnverottamista tulisi laskea.
Toivon kovaa keskustelua kuntavaalien loppusuoralla maakuntaverosta. Olemme nyt niin periaatteellisen kysymyksen äärellä, ettei sitä voida ohittaa näissä vaaleissa. Äänestäjien pitää voida valita kannattavatko he puolueita, jotka ovat tuomassa Suomeen uuden verotuksen tason.

​Elämme jo toista vuotta erilaisten kokoontumisrajoitusten kanssa. Hotelli- ja ravintola-ala on ollut paljon julkisuudessa suurimpana kärsijänä. Vähemmälle huomiolle pitkään jäi kulttuuri- ja tapahtumateollisuus. Heidän työnsä on ollut lähes kokonaan tauolla yli vuoden päivät. Alalle kohdistettuja tukia hierottiin kohtuuttoman pitkään. Uudet tuet eli ns. tapahtumatakuu ja alalle räätälöidyt tuet näkivät päivän valon nyt huhtikuussa, vaikkakin lopullinen päätös puuttuu. 230 miljoonan tuki kuulostaa äkkiseltään runsaalta, mutta kuten alan toimijat ovat todenneet, liian vähän ja liian myöhään. Ala on kärsinyt jo kahden ja puolen miljardin tulonmenetykset omien arvioidensa mukaan.
Ennen kaikkea tulevan kesän tapahtumat olisivat tarvinneet jo alkuvuodesta selkeitä linjauksia siitä, miten Suomea avataan ja mitkä ovat skenaariot tulevaan kesään. Erityisesti tapahtumatakuun olisi pitänyt olla selvä jo tuolloin. Mikään tuki ei korvaa maksavaa asiakasta.
Paikallisista suurtapahtumista mm. Provinssi ja Seinäjoen Tangomarkkinat ovat jo peruneet tämän kesän tapahtumat. Taloudelliset tappiot ovat mittavat niin järjestäjille kuin alueen tapahtumatekijöille.
Alueemme matkailun painottuessa voimakkaasti tapahtumiin voi jo ennustaa, että matkailun osalta edessämme on toinen hiljainen kesä. Siinä missä monet alueet hyötyivät matkailun painottumisesta kotimaahan, jäi maakuntamme pahasti tappiolle viime kesänä.
Tapahtuman järjestäjien lisäksi menetykset koskevat paljon laajempaa joukkoa. Alihankkijat, matkailu- ja ravintola-ala, urheiluseurat ja monet muut kärsivät tästä. Muutaman vuoden takainen tutkimus tapahtumamatkailun merkityksestä Seinäjoelle kertoi, että kesän suurtapahtumat jättävät alueelle 20 miljoonaa euroa. Valistunut veikkaus on, että luku on kenties suurempi tapahtumien ja tapahtumamäärän kasvettua vuosien saatossa.
Täytyy toivoa, että myöhäisestä heräämisestä ja vajavaisesta määrästä huolimatta tämä tuki pelastaa mahdollisimman monen alan toimijan, työntekijän ja yrittäjän tulevaisuuden. Mikä tärkeintä meistä jokainen voi tukea alan yrittäjiä kuluttamalla mahdollisimman paljon heidän palveluitaan aina kun se on mahdollista.

​Aloitetaan myönteisellä. Seinäjoen kaupunki esitteli plus merkkiseksi kivunneen tuloksen viime vuodelta. Surkeista vuosista on otettu opiksi ja suunta näyttää kääntyvän vihdoin. Kuntien hurjat ylijäämäiset tulokset ovat monilta osin valtion ylisuurien koronatukien ansiota, mutta Seinäjoella koronakuluista ja -tuloista siivottu tulos olisi myös kivunnut positiivisen puolelle.
 
Reilu vuosi takaperin povasin eräässä kolumnissani vaikeita päätöksiä ja vyönkiristystä, jossa mitattaisiin päättäjien kanttia. Tässä kohtaa vielä täysin tietämättömänä pandemian leviämisestä Eurooppaan ja Suomeen. Tämä vaikea tilanne pakotti päätöksenteon reagoimaan tilanteeseen nopeasti eikä jahkaamiselle jäänyt juurikaan sijaa. Kesällä ennusteet näyttivät niin surkeilta, että päätöksiin oli pakko ryhtyä.
 
Tuolla päättäväisyydellä olisi jatkettava. Suunta on käännetty, mutta aihetta liialliseen tyytyväisyyteen ei ole laisinkaan. Kivijalka pitää olla kunnossa, jotta voimme menestyä ja järjestää hyviä ja houkuttelevia palveluita seinäjokisille.
 
Hallituksen suunnitelmat ikävä kyllä laittavat kapuloita rattaisiin. Mammuttiluokan ongelma on hallituksen sote -palveluiden uudistus, joka siirtää tulot ja päätöksenteon kaupungin ulkopuolelle. Näennäisesti maakuntavaltuustoihin, mutta tosiasiallinen valta on rahoituksesta päättävällä valtiolla. Uudistus lisää kuluja pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle. Palveluiden laatu ei kasva, vaan ainoastaan hallinon määrä. Julkinen sektori paisuu vailla minkäänlaista parannusta palveluihin.
 
Tuleva soterahoitus on heikolla pohjalla Etelä-Pohjanmaalla, kun se nojautuu voimakkaasti väestömäärään ja sen kehitykseen. Nykyisellä väestönkehityksellä menetämme maakunnassa arvioiden mukaan karkeasti 5 miljoonaa euroa vuosittain. Tämä tarkoittaisi käytännössä lähes sadan sairaanhoitajan irtisanomista. On täysin mahdoton yhtälö sopeuttaa toimintaa joka vuosi miljoonatolkulla samalla kun väestö ikääntyy.
 
Joku voisi ajatella, että tämä on pelottelua tai politikointia. Ei sitten laisinkaan. Tämä on täyttä totta. Uhka on todellinen ja vaarantaa Seinäjoen ja maakunnan elinvoimaisuuden sekä palvelut. Ei ole sattumaa, että vastustus on suurta kuntakentässä puoluekantaan katsomatta.
 

Kuluvalla viikolla on astunut voimaan muutettu tartuntatautilaki. Uudistettu laki antaa järeämmät keinot viranomaisille koronapandemian hillitsemiseksi. Vaikka meistä jokainen haluaa pitää huolen ihmisten terveysturvallisuudesta, niin näiden keinojen kanssa liikutaan hyvin vaarallisilla alueilla. Jo koetuksella ollut elinkeinonvapaus on entistä huolestuttavammin uhattuna.
Muutosten myötä kunnat ja aluehallintoviranomaiset voivat rajoittaa asiakasmääriä yksityisissä liiketiloissa. Esimerkkinä on käytetty usein kuntosaleja ja muita yksityisiä liikuntatiloja. Viimeisenä vaihtoehtona laki mahdollistaa tilojen sulkemisen määräajaksi kokonaan. Siis käytännössä mahdollistaa liiketoiminnan pysäyttämisen.

Vaikka sinällään viranomaisille jää aina harkintavaltaa ja mahdollisuus huomioida erilaiset tilanteet, on vaikea nähdä miten se käytännössä onnistuisi. Ei se ole onnistunut tähänkään mennessä eri rajoitustoimenpiteiden määräämisen kanssa.
Yrittäjien ja erityisesti ravintolayrittäjien oikeustajua on koeteltu pitkin koronavuotta. Onko oikein, että esimerkiksi lapualaisen lounasravintolayrittäjän toimintaa rajoitetaan, kun viimeisen vuoden aikana tautitapauksia on ollut alta parikymmentä. Tämä osoittaa laajojen alueellisten päätösten epäoikeudenmukaisuuden. Ei ole millään tavalla perusteltua ulottaa näin harvaan asutussa maassa päätöksiä maakunnan laidasta laitaan. Tilanteet voivat olla täysin päinvastaiset Soinissa kuin Teuvalla.

Yritykset tekevät parhaansa asiakkaiden ja tätä myötä oman liiketoiminnan suojelemiseksi. Yhteiskunnan on luotettava yritysten omiin panostuksiin, sillä jokaisen yrittäjän intresseissä on asiakkaiden turvallisuudesta huolehtiminen.
​
Viranomaisten on syytä pitää kaikenlaiset rajoitustoimet äärimmäisenä keinona ja huomioida yrityksen tekemät erityisjärjestelyt. Vain toistuvat laiminlyönnit tai räikeät rikkomukset terveysturvallisuuden näkökulmasta voivat olla peruste rajoittaa elinkeinonvapautta tartuntatautilain nojalla. Tällöinkin tarkkaan harkiten ja täsmätoimena, ei laajoina suurpiirteisinä sulkuina laajoille alueille.