Viime aikoina on jälleen keskusteltu kaupunkikeskustamme viihtyisyydestä. Asiaa sivuttiin myös maanantaisessa kaupunginvaltuustossa, kun vuosittainen kaavoituskatsaus oli valtuuston keskustelussa. Vuosi toisensa jälkeen merkittäviä kaavoituspäätöksiä valmistellaan ja tehdään myös kaupungin ytimessä. Myönteistä on, että meillä on runsaasti mahdollisuuksia rakentaa ja kasvattaa kaupungin sydäntä.

Edellinen valtuusto asetti kunnianhimoiseksi tavoitteeksi lisätä keskustan asukasmäärää viidellä tuhannella asukkaalla. Nopeaan tahtiin nousseista kerrostaloista huolimatta matkaa on jäljellä. Tämäkin on vain välietappi, jos haluamme parantaa palveluita kaupungin keskustassa. Vain ihmiset houkuttelevat elämää ja eloisaa yritystoimintaa alueelle. Kaupungin sisäisen kauppadynamiikan ja koronaviruksen aiheuttama hiljentyminen keskustassa ei saa jäädä pysyväksi olotilaksi.

Keskustelu pohjoiskeskustan viihtyisyydestä ja puistojen vähäisyydestä on kuitenkin otettava tosissaan. Vieri viereen nousevat korkeat kerrostalot eivät pidemmän päälle luo viihtyisää kaupunkikeskustaa. Eräissä havainnekuvissa ns. Anttilan parkkipaikan tontista osa voitaisiin pyhittää puistoksi. Tämä on erittäin kannatettavaa ja toivon sen konkretisoituvan lähivuosina todeksi. Tämä olisi selkeä toimi alueen viihtyisyyden parantamiseksi.

Vähintään yhtä tärkeä on kaavoituskatsauksessakin mukana ollut Lakeudenpuisto. Kaupunkikeskustan asukasmäärä kasvaa ja naapuriin nousee kerrostaloja. Alkaa siis olla aika saattaa suunnitelmat toteutukseen. Lähinnä peltona toiminut suuri puistomainen alue on vajaakäytöllä, vieläpä parhaimmalla paikkaa. Emme voi säilyttää kohdetta peltomaisena alueena vain siksi. Alue pitää saada kaupunkilaisten käyttöön ympäri vuoden. Paikka olisi otollinen myös ahkeraan talvikäyttöön. Mallia esimerkiksi luistinradasta ei tarvitse etsiä sen kauempaa kuin naapurista Kurikasta.

Vaatii kaupungilta rohkeutta jättää osa tonttimaista keskustassa myymättä ja tulojen sijaan investoida viihtyisyyteen. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että kyseessä on investointi, joka tuottaa. Pitkässä juoksussa kaupunkilaiset, alueen yrittäjät ja alueella investoivat kaikki hyötyvät viihtyisämmästä ympäristöstä.
​
Jesse Luhtala
kaupunginvaltuutettu, (kok)

Budjettiriihen työllisyystoimien tulokset jäivät laihoiksi. Hallitus ei kyennyt tekemään riittäviä työllisyyspäätöksiä, vaikka keskusta asetti työllisyystoimet neuvotteluiden kynnyskysymykseksi. Sen sijaan hallituksen päätökset vievät Suomea kohti hyvinvointipalveluiden leikkauksia ja massiivisia veronkorotuksia.

Valtio ottaa velkaa tänä vuonna 17,7 mrd euroa ja ensi vuonna 10,8 mrd euroa. Tämä tekee kahden vuoden aikana yhteensä 28,5 mrd euroa lisää velkaa.
Lukujen suuruutta on m
eidän tavallisten ihmisten vaikea hahmottaa, mutta yksinkertaistettuna kyse on velanoton Suomen ennätyksestä. Tällä summalla pyörittäisi keskikokoista kaupunkia 20 vuotta.

On liian helppoa ottaa velkaa ja siirtää kiperät päätökset seuraavan hallituksen murheeksi ja tulevien sukupolvien maksettavaksi.
Hallitus on julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi tehnyt päätöksiä, joilla tavoitellaan työllisyyden nostamista 31 000–36 000 lisätyöllisellä vuoteen 2029 mennessä. Samalla hallitus antaa työmarkkinaosapuolille toimeksiannon tehdä yhteinen tasapainoinen esitys toimiksi, joilla voidaan edistää yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 10 000–12 000 työllistä on jää edelleen konkreettisesti puuttumaan. Budjettiriihessä on siis sovittu vasta noin 20 000 ihmisen työllistämiskeinoista.

Kaiken lisäksi hallitus ei ole ottanut laskelmissaan huomioon tekemiään, työllisyyttä heikentäviä, päätöksiä.
Hallitus on asettanut tavoitteekseen tehdä päätöksiä 80 000 työllisestä vuosikymmenen loppuun mennessä. Siis tehdä päätöksiä vasta vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallitusohjelman tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta vaalikauden lopussa ei toteudu enää kauneimmissakaan saduissa.

Laskelmien mukaan 75 prosentin työllisyysastetavoite tarkoittaisi nyt 100 000–120 000 lisätyöllisen saamista.
Suomalaiset tarvitsevat työpaikkoja nyt, eivät vasta vuosikymmenen loppupuolella. Sopinee kysyä, että eikö hallitus välitä tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden rahoittamisesta? Työpaikat ovat suomalaisen ainoa tae turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus. Velkaryypyllä ei rahoiteta palveluita kestävästi.

Lopuksi on kysyttävä: mihin jäi budjettiriihestä työnteon kannustimet? Päivähoitomaksujen alentaminen oli hyvä alku, sen me kokoomuslaisetkin allekirjoitamme, mutta mihin jäi kaikki muu? Tärkeintä on nyt, että nykyistä useampi suomalainen pääsee kiinni työhön. Tämä on välttämättömyys, jos haluamme turvata lastemme ja ikäihmisten laadukkaat palvelut sekä tänään että huomenna. Suomi tarvitsee hallituksen, joka uskaltaa tehdä päätöksiä – tarvittaessa myös vaikeitakin!

Jesse Luhtala, puheenjohtaja

Riitta Pääjärvi-Myllyaho, 1. vpj.

Jukka Joensuu. 2. vpj.
​
Pohjanmaan Kokoomus
Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 24.9.2020

Seinäjoen Keskustorin Paviljongin laittaminen jäihin pakotti kaupungin laittamaan pystyyn väliaikaisen esiintymislavan jo rakennetun kivijalan päälle. Ratkaisu on kuitenkin vähintäänkin surkea ja kaupungin maine rapistuu ainakin turistien silmissä, kun he menevät Keskustorille ja näkevät siellä kehnon esiintymislavan.


Tahtotila Keskustorin kehittämiselle ja torikulttuurin luomiselle on erittäin kunnianhimoinen, ja niin pitää ollakin. Tämän kesän osalta kuitenkin kulttuurin toimintaedellytyksille torilla ei voi antaa hylättyä parempaa arvosanaa kaupungillemme.


Esiintymislavan aikaansaamista on palloteltu kaupungin organisaatiossa vuosikausia. Toriyleisö kaipaa toritapahtumia, joita on vaikea toteuttaa ilman lavaa.


Täksi kesäksi kyhätty esiintymislava on esimerkki huonosta suunnittelusta. Koulukadun suuntainen tuuli pyyhkäisee läpi esiintymislavan ja vaikeuttaa erityisesti musiikkitapahtumia. Kangaskatoksessa ei ole takaseinää, joka ehkäisi tai ainakin vaimentaisi tuulta. Tekniikkakeskuksen suunnittelijat ovat kysyttäessä todenneet kulttuuriväellemme, että ”kyllä tuulen estämän seinän pitäisi olla olemassa.” Mutta eivät yhdistystoimijamme sitä ainakaan ole nähneet. Väliaikaisenakin ratkaisu on ala-arvoinen.
Hyvinvointilautakunnassa käytiin 3.9.2020 asiasta kipakkaakin keskustelua, mutta määrärahan varaaminen kuuluu kaupunginhallitukselle.


Edellytämme, että ensi vuoden talousarviossa on määräraha asianmukaisen ja käytännöllisen esiintymislavan aikaansaamiseksi. Olipa kyseessä lopullinen ratkaisu tai toinen kesä väliaikaisella lavalla, niin puitteet on laitettava kuntoon.


Kaupunginhallitus voisi pistäytyä, vaikka Ähtärissä, jossa kaupunki rakennutti tänä kesänä upean esiintymislavan sadalla tuhannella eurolla. Näyttävä lava rakennettiin siis halvemmalla, kuin mitä Seinäjoella on jo käytetty tähän mennessä.
​

Jesse Luhtala (pj.)
Johanna Keski-Jyrä
Raimo Mäki-Jaskari
Ilmari Ylä-Autio
Minna Lounatvuori
hyvinvointilautakunnan kokoomuslaiset jäsenet
Seinäjoki

Vasemmistoliiton kokkolalainen edustaja maalaili vaihtoehtoisia motiiveja mielipidekirjoituksessa kokoomuksen avauksesta ansiosidonnaisen laajentamisesta kaikille (I-P 1.8.2020). Ansiosidonnaisen laajentaminen koskemaan kaikkia työtä tekeviä suomalaisia koskevaksi on puhtaasti ja täysin oikeudenmukaisuuskysymys.

Keväällä iskenyt koronakriisi ja sen myötä välttämättömät rajoitustoimet iskivät suomalaiseen talouteen nopeasti ja suurella voimalla. Tästä seuranneiden lomautusten ja irtisanomisten myötä Suomessa oli lähes puoli miljoona työtöntä työnhakijaa. Erityisen hankalaa on ollut heillä, jotka eivät ole olleet työttömyyskassan jäseniä, eivätkä näin ole olleet oikeutettuja työttömyysturvaan.
Tähän on kokoomuksesta saatava muutos. Ansiosidonnainen on muutettava yhtäläiseksi kaikille ihmisille, jotka täyttävät työssäoloehdon. Vain tällainen malli on oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kaikille suomalaisille. Kaikki suomalaiset jo osallistuvat työttömyysturvan rahoittamiseen ja kassat vastaavat pienestä viiden prosentin osasta. Tämä rahoitetaan kassojen jäsenmaksuilla. Kuuluit siis kassaan tai et, rahoitat kaikkien ansioturvaa. Kaiken huippu oli koronakriisin myötä valtion lisätalousarviossa päätetty 40 miljoonan euron lisäraha kassoille. Tämän myötä valtion rahoitusosuus tänä vuonna ulottuu myös kassan osuuden puolelle.

Ammattiyhdistysliikkeen toiminnan hankaloittaminen on kirjoittajan omaa ajattelua. Ay-liikkeen jäsenyys ja työttömyyskassan jäsenyys ovat jo nykyisellään erotettu toisistaan.

Kokoomus on esittänyt jo ennen tätä osana työllisyyspakettiaan ansiosidonnaisen porrastamista kannustavammaksi. Esityksessä muutetaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa niin, että turva on työttömyyden alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tukisumma laskee joko tasaisesti tai portaittain työttömyyden pitkittyessä. Tuen keston lyhentämistä voidaan myös arvioida, jos tukisumma on alkuvaiheessa nykyistä selkeästi suurempi. Lähtökohtana on tavoitella kustannusneutraalia uudistusta. Tämä toimi on tarkoitettu kannustamaan työnhakuun. Ei heikennykseksi. Kolmannet osapuolet ovat arvioineet työllisyysvaikutuksiksi 10 000 uutta työllistä.

Hallitus on ollut täysin kykenemätön tekemään työllisyystoimia tähän mennessä ja uudetkin aikarajat on siirretty taas eteenpäin. Tätä menoa emme taida nähdä yhden yhtään työllisyystointa hallitukselta tällä vaalikaudella.
Kaikki eduskuntapuolueet ovat kokoomuksen ulostulon myötä ilmaisseet olevansa oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen ansioturvan puolella. Me todella kokoomuksessa toivomme, että hallitus tarttuu tähän ja lähtee uudistamaan ansioturvaa kaikille suomalaisille oikeudenmukaiseksi.
​
Jesse Luhtala
puheenjohtaja
Pohjanmaan Kokoomus

Ilkka-Pohjalainen 4.8.2020

Epidemian uhkaan vastattiin pienen alkukangertelun jälkeen hyvin voimakkailla toimilla. Kriisin alkuvaiheessa nopea toiminta ja pieni ylireagointi on viisaampaa kuin toimettomuus ja tilanteen seuraaminen sivusta. Muualta Euroopasta saamamme tieto vahvistaa entisestään voimakkaiden toimien välttämättömyyttä.
Helsinki-Vantaan lentokentän kaltaisia sokeita pisteitä ei saa tulla enempää. Tällaiset tapaukset ovat osoittaneet, ettei kenelläkään ole kaikkia lankoja käsissä. Jo nyt voi todeta, että tästä kriisistä jää paljon opittavaa tulevan varalle. Onneksi tähän mennessä tehdyt toimet ainakin näyttävät purevan, eikä tauti ole päässyt leviämään hallitsemattomalla nopeudella.
On päivän selvää, että kriisiä tulee hoitaa ihmisten terveys edellä. Vähintäänkin kaikin kohtuullisin keinoin. Rajoitteet kuitenkin muodostavat omatkin ongelmansa. Yritykset kärsivät ja maksavat kovaa hintaa kriisin hoitamisesta.
Voi tuntua mahdottomalta laittaa puntariin ihmisten terveys ja talous. Valitettavasti olemme nähneet Suomessa senkin, että syvä ja pitkäkestoinen syöksy taloudessa vaarantaa myös ihmishenkiä ja vetää maton jalkojen alta kokonaiselta sukupolvelta. Ei meillä tähänkään ole varaa.
Hallitus on valmistellut suuria toimia yritysten ja yrittäjien pelastamiseksi tai pikemminkin pinnalla pitämiseksi kriisin yli. Täysin terveet ja toimivat yritykset joutuvat turvautumaan nyt apuun, sillä liiketoimintaa ei voi harjoittaa näissä olosuhteissa. Kehotukset paikallisten yritysten suosimisesta näinä vaikeina aikoina ei ole turhaa. Mikään tuki ei korvaa asiakkaita, joita nyt yritykset kipeästi tarvitsevat.
Hallitus saa kiitosta rohkeudesta tehdä vaikeita päätöksiä, mutta kriisin johtamisessa on vielä parantamisen varaa. Nyt hallituksen pitää ottaa ohjakset omiin käsiin. On luotava suunnitelma ja alkaa näyttää suuntaa ulos poikkeuksellisista ajoista. Niin hankalaa kuin ennustaminen onkin, niin yritykset ja suomalaiset tarvitsevat näkymän siitä, milloin pahimmat rajoitukset ovat ohi.
Meistä kenenkään on mahdotonta tehdä selviytymissuunnitelmaa yritykselle tai omaankaan talouteen, kun ei ole mitään näköalaa hallituksen strategiasta ja aikataulusta. Asiantuntijat arvioivat, mutta hallituksen täytyy johtaa.

Jesse Luhtala
Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja
Yrittäjä

Viime vuoden tilinpäätöstä valmistellaan kaupungissa näinä päivinä. Ei ole mikään salaisuus, että Seinäjoen viime vuosi oli taloudellisesti kaunistelematta surkea. Onneksemme aikaisemmilta vuosilta on vielä taseessa ylijäämiä, jottemme joudu korjaamaan kurssia äkkijyrkkään.

Mitään aihetta iloon ei kuitenkaan ole. Ongelmat eivät ole kadonneet minnekään vuoden vaihtuessa. Valtionosuuksien korottaminen toki tuo vetoapua pään pinnalle saamiseen, mutta se ei vielä riitä. Tämän vuoden talousarviossa on valtavan paljon epävarmuustekijöitä sen suhteen, pääsemmekö nollatulokseen. Säästöjen etsiminen tälle toimintavuodelle on edessä kipeämmin kuin uskallamme itsellemme vielä myöntää.

Taloudellinen onnistuminen on nyt päättäjien vastuulla. Kykenemmekö tekemään hankalia päätöksiä ja kokoamaan kaupungin talouden terveelle uralle. Muuten jätämme kaupungin talouden seuraavalle valtuustolle rapakunnossa, joka joutuu tukeutumaan vielä monin verroin kipeämpiin työkaluihin.

Vaikka pääsisimmekin nollatulokseen, se on vasta välietappi. Kaupunki ja kaupungin omistamat yhtiöt investoivat valtavasti vuodesta toiseen. Loputon velkaantuminen ei ole kestävä tie kaupungille, vaikkakin maan hallitus näyttää tässä surkeaa esimerkkiä.

Hallituksen suunnitelmat aiheuttavat lisää murheita kaupungille. Hallitus on viemässä läpi uutta hoitajamitoitusta, joka vastaa vain osittain vanhustenhuollon puutteisiin. Kuntien ongelmaksi muodostuu hoitajamitoituksen rahoitus. Puheet kulukavennuksista on ihan puhdasta leikkaamista, joka laitetaan kuntien tehtäväksi.

Toinen ongelma on oppivelvollisuusiän korottaminen. Tällä toimella yritetään taklata aitoa ongelmaa, mutta lääkkeenä se on ihan järjetön ja puhtaasti ideologinen valinta. Nuorten syrjäytymiseen ja haasteisiin pitää vastata täsmälääkkein, eikä kaatamalla rahaa kaikille. Minä todella toivon keskustan tulevan järkiin tämänkin asian kanssa.

Hallituksen yritykset lisätä työtäkin ovat tähän saakka olleet kelvottomat. Tähän mennessä on tehty vain päätöksiä, jotka tulevat vähentämään työtä. Työtä, jolla pyöritetään hyvinvointiyhteiskuntaa.

On turha puhua hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamisesta, jos se rakennetaan juoksuhiekalle.


Jesse Luhtala
seinäjokelainen valtuutettu
Pohjanmaan Kokoomus, pj.

Viime aikoina esillä olleet Seinäjoen ammattikorkeakoulun tulevaisuuden suunnitelmat ovat puhututtaneet niin maakunnassa kuin maakuntarajojen ulkopuolellakin. Oma ammattikorkeakoulu on koko maakunnan tulevaisuuden kannalta välttämätön. Keskustelun sävy on ollut täysin selvä. Meidän ainoaa omaa korkeakoulua ei voi myydä pois.
 
Maakunta, jossa korkeakoulutettujen osuus väestöstä kuuluu maan heikoimpaan neljännekseen, tarvitsee lisää korkeakoulun aloituspaikkoja. Siitä me olemme kaikki samaa mieltä. Vain koulutustason nostamisella pystymme tuottamaan lisäarvoa koko maakuntaan. Samalla Seamk on avainasemassa niin pitämässä kuin houkuttelemassakin nuoria Etelä-Pohjanmaalle.
 
Korkeakoulun merkitys tunnistetaan myös yksityisen sektorin keskuudessa, joka lahjoitti Seamkille yhteensä 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2018. Tämä potti oli selvästi suurempi kuin mitä keskimäärin ammattikorkeakoulut pystyivät keräämään Suomessa.
 
Lähtökohtaisesti suhtaudun optimistisesti syvempään yhteistyöhön ja jaetun omistajuuden tuomiin mahdollisuuksiin Tampereen kanssa. Parhaimmillaan järjestelyt voisivat tuoda maakuntaan uusia aloituspaikkoja ja maisteriohjelmia. Tämä ei ole kuitenkaan tältä seisomalta varmaa, eikä varsinkaan sen arvoista, että luovutamme päätösvallan korkeakoulusta toiseen maakuntaan. Jos aloituspaikkoja joudutaan vähentämään ikäluokkien pienentyessä, on päivän selvää, että herkemmin liipaisimelle ovat aloituspaikat sivutoimipisteellä Seinäjoella.
 
Aloituspaikkojen leikkaaminen jo valmiiksi pienistä määristä olisi kuolinisku valmiiksi vähenevän väestön maakunnalle. Aloituspaikkojen määrä korreloi suoraan maakunnan nuorten osaajien määrän kanssa. Nuorten osaajien puuttuessa myös yritysten investointihalut alueelle heikkenevät. Työpaikkoja ei synny ja tilanne ajaa yhä useamman muuttamaan työnperässä pois maakunnasta.
 
Tampereen korkeakoulusäätiön tulisi tässä kohtaa ymmärtää, ettei Seamkin omistajat voi lähteä tällaiseen uhkapeliin maakunnan tärkeimmän vetovoimatekijän kanssa. Enemmistöomistajuutta ei vain yksinkertaisesti voi antaa pois tästä maakunnasta.
 
Mikäli molemmille osapuolille kannattavaa sopimusta ei saada aikaiseksi on syytä palata lähtöpisteeseen. Vaasan ja Kokkolan suunta olisi Seinäjoelle luontevampi yhteistyön suunta, joka voisi antaa pontta kautta linjan syvempään yhteiseen tekemiseen pohjalaismaakunnissa. Vahvalla kolmen maakunnan yhteisellä korkeakoululla olisi selvästi enemmän voimaa tulevaisuuden haasteissa, kuin kullakin yksin.

Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 15.2.2020